torstai 25. huhtikuuta 2013

Tiedonkeruuta hengellisestä väkivallasta



Kuulutko tai oletko aikaisemmin kuulunut herätysliikkeisiin, Jehovan todistajiin, mormoneihin tai muihin kristillisiin liikkeisiin tai yhteisöihin? Tai onko Sinulla muutoin kokemuksia kyseisistä liikkeistä?
                                                                                                              
Lapin yliopistossa on tekeillä tutkimus liittyen hengelliseen väkivaltaan sen eri muodoissaan.

Hengellisellä väkivallalla ymmärretään tässä yhteydessä uskonnollisten ryhmien sisällä tapahtuvaa väkivaltaa. Se on henkistä ja kokemuksellista väkivaltaa, joka vahingoittaa ihmisen oikeuksia, ja johon liittyy hengellinen ulottuvuus.

Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi erilaisena hyväksikäyttönä, alistamisena, pakottamisena, painostuksena, kiusaamisena, kohtuuttomina uskonnollisina tai elämäntapaan liittyvinä vaatimuksina, kaltoinkohteluna tai ylimitoitettuna vallankäyttönä. Hengellisellä väkivallalla voi olla henkisiä tai fyysisiä seurauksia.

Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on hengellinen väkivalta liittyen esimerkiksi uskonnolliseen yhteisöön liittymiseen tai siitä erkaantumiseen, taloudelliseen hyväksikäyttöön, seksuaalisiin vähemmistöihin, kehollisuuteen, sukupuolisuuteen tai sielunhoitoon. Myös muut hengellisen painostuksen, alistamisen ja vallankäytön muodot ovat kiinnostuksen kohteena. Hengellinen väkivalta voi olla yhteydessä myös ei-hengellisiin asioihin.

Tutkimukseen voi osallistua kirjoittamalla vapaamuotoisesti omia kokemuksia aiheeseen liittyen tai vastaamalla ennalta tehtyihin kysymyksiin sähköpostitse/ kirjeitse tai osallistumalla kahdenkeskiseen haastatteluun (puhelimitse tai henkilökohtaisesti tapaamalla).

Kirjoituksissa voi pohtia esimerkiksi, millaisessa tilanteessa tai asiayhteydessä hengellinen väkivalta sai alkunsa, mitä prosessin aikana tapahtui, ketkä olivat osallisia, miten väkivalta perusteltiin, miten tilanne kehittyi ja/tai päättyi.

Kirjoituksia ja yhteydenottoja toivotaan niiltä, jotka ovat olleet hengellisen väkivallan kohteena, sekä niiltä, joihin hengellinen väkivalta on muutoin vaikuttanut joko suoraan tai epäsuoraan.

Kirjoituksia ja yhteydenottoja toivotaan 30.9.2013 mennessä. Kirjoituksia käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Kirjoitukset voidaan toimittaa myös nimettöminä, mutta toivotaan, että niissä ilmenee kirjoittajan ikä, sukupuoli ja mahdollisesti myös asuinpaikka.

Tutkimuksen toteuttaa dosentti Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: Aini.Linjakumpu@ulapland.fi tai postitse: Aini Linjakumpu, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi. Asiaan liittyvät tiedostelut ylläolevaan sähköpostiin.

1 kommentti:

  1. On sinänsä hyvä, että Suomessa on tutkittu koulukiusaamista monen väitöskirjan verran. Siihen on puututtu ja luotu ratkaisumalleja kiusaamisen torjuntaan.

    Se tiedetään, että henkinen ja hengellinen väkivalta ja kiusaaminen jättävät ihmisen mieleen jäljet, joista on vaikea toipua. Uskonnollinen väkivalta on vakava vaara terveydelle ja työkyvylle, ja parantuminen voi vaatia vuosien ajan kallista terapiaa.

    Siksi onkin erikoista, että uskonnon piirissä harjoitettua väkivaltaa ja kiusaamista ei ole tutkittu väitöskirjatasolla.

    Hoitokokoustutkimus Haavoittunut yhteisö on todella uranuurtaja, kiitos tästä suurtyöstä Aini Linjakummulle!

    Onko luterilaisesa kirkossa yhtään työntekijää, joka saisi palkkaa siitä, että tiedottaa ja kouluttaa torjumaan hengellistä väkivaltaa, ja opastaa ihmisiä hakemaan apua ja oikeutta itselleen? Tiettävästi ei ole.

    Kirkon piirissä toimivissa ryhmissä on monenlaista häikäilemätöntä vallankäyttöä, kiusaamista ja ahdistelua, johon ei kukaan puutu.

    Vanhoillislestadiolaisuus on tässä tullut erityisen tunnetuksi, kiitos hoitokokoustutkimuksen herättämän keskustelun.

    Piispat ja muu kirkon vastuunkantaja- ja johtajajoukko on ollut väkivallasta aivan hiljaa. Vuosikymmenet, ja on edelleen. Tietoa heillä kyllä on ollut, sillä moni on ottanut heihin yksityisesti yhteyttä ja pyytänyt apua.

    Esimerkiksi Oulun piispaan Samuel Salmeen väkivallan takia yhteyttä ottanut, lestadiolaisen papin menettelystä vakavasti kärsinyt nainen ei tiettävästi saanut koskaan edes vastausta piispalta.

    Nyt on mahdollisesti ensimmäinen oikeustapaus erään rauhanyhdistyksen johdon menettelyistä tulossa. Joko nyt piispatkin heräävät?

    Vain vankka, riippumaton tieteellinen tutkimus voi lopulta saada lainsäätäjät, ja ehkä lopulta myös kirkon, toimimaan.

    Toivon menestystä tutkimushankkeelle.

    VastaaPoista